Tein ekotallaaja-testin. Edellisessä testissä tulokseni oli että kaltaiseni tarvitsisivat 0,3 maapalloa, tällä kertaa maapalloja tarvitaan 2,4. Eli totuus lienee jostain puolivälistä, aika iso haarukka kyllä noissa testeissä.
Henkilökohtainen ekologinen jalanjälkesi muodostuu maa-alueista, joita tarvitaan tuottamaan vuoden aikana käyttämäsi luonnonvarat ja sitomaan kulutuksestasi syntyneet päästöt ja jätteet. Ekologinen jalanjälkesi on suuruudeltaan 4.3 globaalihehtaaria.
4.3 globaalihehtaarin jalanjälkesi koostuu seuraavista kulutustoiminnoista:
Asuminen: 7 %
Liikkuminen: 22 %
Ravinto: 29 %
Tavarat, palvelut ja harrastukset: 6 %
Muut: 36 %
Jotta voisit verrata omaa jalanjälkeäsi kansainvälisellä laskentamallilla laskettuihin tamperelaisen tai suomalaisen keskimääräisiin ekologisiin jalanjälkiin, Ekotallaaja lisää jalanjälkeesi kulutuksestasi riippumattoman 1,6 globaalihehtaarin suuruisen osan.
Tämä rakentamisesta, puunjalostusteollisuudesta ja viljelemättömistä pelloista aiheutuva maapala on mukana kaikkien suomalaisten jalanjäljessä. Tämä suomalaisuuden taakka kasvattaa ekologista jalanjälkeäsi 36 %:lla.
Huonon omatunnonhan noilla testeillä itselleen saa, mutta antaa ne myös ajattelemisen aihetta. Kaikkea ei tietenkään voi "oikein" tehdä, mutta jos pikkuhiljaa muuttaisi käyttäytymistään "oikeaan suuntaan".
Lähiruokajutuissa kannan huonoa omaatuntoa riisin takia: syömme enemmän riisiä kuin perunaa. Riisistä on tullut pastan korvike, pastaa kun pitää keittää aina kaksi annosta, tavallinen ja gluteeniton. Mutta täytyypä miettiä jotain uutta riisin tilalle tai keksiä uusia perunaruokia.
Työmatkani on pitkä, eikä töihin pääse kuin omalla autolla, mutta välillä teen etätöitä ja silloin jää kilometrit ajamatta. Lomamatkailussa olemme lentokoneen käyttöä välttäneet, mutta aina sekään ei onnistu. Harrastusten suhteen olen ihan mökkihöperö: käsillätekeminen, lukeminen ja surffailu ovat parasta mitä tiedän. Liikuntaakin pitäisi tietysti harrastaa (vaikka miten yritän sitä välttää) ja nyt olen keksinyt siihen ratkaisun: ammattijumppaohjaajat saa myös omaan kotiin, näistä jumpista olen kovasti tykännyt ja aion niitä digiboksiin keräillä jatkossakin.
Asumisen ekologisuutta voisi parantaa yhdellä puhelinsoitolla, taidanpa ottaa ensi viikolla asiakseni muuttaa sähkösopimusta: vihreää sähköä, kiitos. Kierrätyspisteemme ovat tiptop ja komposti pörrää, kiitos miehen.
Kulutus sen sijaan alkaa olla kohdallaan, melkein kaikki perheen vaatteet ovat second handia, eikä ostoskeskusshoppailu kuulu harrastuksiimme. Vielä kun saisi materian suunnan käännettyä: oma kirppispöytäkin tulisi helposti täyteen ;). Ongelmia tulee, kun pitäisi lahjoa jotakuta, luonto kun ei antaisi periksi ostaa muillekaan uutta. Onneksi käsitöillekin aletaan antaa arvoa, ja voihan sitä tehdä kirppareiltakin löytöjä, joita saajakin arvostaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti